Syyttöksiä ja syytöksiä - loppuko häämöttää  
03.joulukuu 2012
Aattelin tässä vielä teille kirjoittaa, jotain omasta elämästä mitä olen joutunut kokemaan ja kärsimään.

Mennään näin aluksi vaikka ihan koulumaailmaan, jossa minua kiusattiin 9 vuotta ja eikä vittuakaan opettajat eikä eres koulun rehtori tehnyt mitään kiusaamiselle. Yhtenä kertana mua kiusattiin ja opettaja pyysi rehtori puheille. Rehtori toteaa heti, että "Jos et lopeta tuota kiusaamista, niin sinut voidaan siirtää." Joten minusta tehtiin vittu se syyllinen ja minusta on aina tehty syylline joka saatanan asiaan.
Kouluaikoja en todellakaan halua vittu mitenkään muistella ainakaan hyvällä. Se aika oli pelkkää paskaa ja isosti.

Kiusaaminen on aina johtunu tai enimmäkseen siitä, että olen tämmöinen lyhyt, mutta myönnän sen, että minusta löytyy voimaa niin helvetisti.

Nuorempana liikuin porukassa, jossa oli tyttöjä ja poikia. Me pidettiin hauskaa kaikin tavoin mm. pelattiin bilistä ja käytiin diskoilemassa.

Oli loppukesän aikaa joskus 90-luvun lopulla, ku tapasin tosta nuorisojengistä yhen tytön pitkästä aikaa baarissa. Siellä me juteltiin ja halattiin pitkästä aikaa, niinkuin vanhatki ystävät. Eihän tuo ollut mitään, mutta tästähä alkoikin vitunmoinen show. Joku vitun ystävä kertoi sen aikaiselle tyttöystävälle, että oon baarissa halailu jotain neitoa. Tyttöystäväni jäi kotiin ja tiesi, että kävin baarissa kavereiden kanssa pelaamassa bilistä. Mut samapa se, koska loppujen lopuksi tyttöystäväni uskoi minun sanaa, eikä jonkun (tiedän kuka) paskan väitteitä.

Mun elämä on vaan pelkkää vitun taistelemista. Olen tämän vuoden aikana menettäny rakkaimpani eli kissani. Sossu vaan väittää kiven kovaa, että olen alkoholisti, vaikka en ole vittu juonnut moneen vitun kuukauteen ja eikä eres tee mieli. Oon myös tämän vuoden aikana menettäny kaikki työni ja konktaktit, ku ei ole enää mitään kunnollista paikkaa (asuinpaikkaa).

Täällä missä nytki olen niin olen kuin vankilassa ja vitun kotiin tuloaikoja. HYVÄ ETTEI ENÄÄ KAUAN TÄÄ PÄÄ KESTÄ TÄTÄ MENETTÄMISTÄ JA MUUTAKAAN HAUKKUMISTA...ONKI PAREMPI ETTÄ LÄHEN MULLAN ALLE MAKOILEMAAN LOPULLISTA LOMAA VIETTÄMÄÄN! Sitähän täsä ollaan haluttu mun parhaaksi. En jaksa enää huutaa ja enkä muutakaan tehä ku olen yksin. Ei mistäään tule apua vaan pelkkää väittelyä ja syytöksiä. En jaksa enää mitenkään puolustella itteäni, kun ei uskota sanoja tai tekstejäni, joten tulkoon loppuni vielä tässä lähiaikoina.


1 kommentti ( 1861 näyttöä )   |   ( 3 / 658 )
Kenen joukoissa seisot - et ainakaan minun vierelläni! 
03.joulukuu 2012
En ole tässä ehtiny kirjoittamaan mitään tänne blogiin, kun olen joutunut taistelemaan etulinjassa yksinään. Onha se tässä jo vuosien varrella nähty ettei kukaan todellakaan jää vierelleni taistelemaan, kun tule suuri hätä. Kaikki vaan karkaavat karkuun kuin jotkutkin aropuput savannilla. Nyt kuitenkin on talvi ja vuosikin loppumassa ja olen yksin vaan taistelemassa. Ei todellakaan näy enää ystäviä, jotka seisosivat tai eres auttaisi minua tässä taistelussa. Onha se myös nähty ettei helvetin Sosiaaliviraston ämmiä tai ukkoja kiinnosta pätkään minun vointini tällä hetkellä. Olen sisältä jo lähes kuollut ja kohta olen myös ulkoisesti kuollut, kun en jaksa enää taistella mitään vastaan. Tämä taisteluni taitaa olla piakkoin lopussa, joten taitaa alkaa harventumaan tekstini täällä. Sitten kun ne loppuvat nii te lukijat tiedätte, että olen jo poistunut ja jättäny tämän maalisen maailman teille.
kommentoi ( 706 näyttöä )   |   ( 3 / 614 )
Hallituksen terrorisoimista 
30.marraskuu 2012
Hallituskaan ei tee mitään hyvää meidän sotilaiden puolesta, jotka yrittävät elää tai haluat yrittää elää normaalielämää. Loppujen lopuksi jo en tiärä mitä on elää normaalielämää, kun olen jo tippunut yhdyskunnan elämän kulkupyörästä kolmisen vuotta. Kuitenkin tämä sota jatkuu ja eikä loppua näy, vaikka on yrittäny kaikin keinoin lopettaa sodan ajoissa. Omasta sotajoukoista on jo kaikki ystävät kuolleet tai on jo lähes kuolemaisillaan. Taidan kirjoituksen päätteeksi päättää heidänkin päivänsäm jotka vielä on elossa, koska heistä ei ole minulle enää mitään apua. Nykyään taistelen jo yksinään tässä sodassa suuria taistelukoneita vastaan, kun ei ole oikein tukijoukkueitta takanani suojaamassa minua. Tänään olen saanut jo monia haavoja naamaan, kaulaan, rintaan ja käsiin, mutta kuitenkin taistelen vielä huomisen ainakin. Ei tässä enää tiedä koska se vapaus syntyy.... Minä en kauan enää jaksa yksin taistele tässä maailmassa, joten on ehkä parempi, että suljen itseni arkkuun ja odotan tämän hallituksen lyövän naulat kiinni arkkuuni.

Todellisuudessa ja kokoajan olen ollut pelkästään pelkkä haamu, jota ei koskaan ole uskottu tai eres todellisuudessa kuunneltu. Ehkä ei tulekkaan enää sitä aikaa, kun minua joku kuuntelisi tai eres ymmärtäisi, että miltä minusta tuntuu. Olen joutunut taistelemaan tässä julmassa maailmassa koko helvetin ikäni kokoni takia.

Pimeys on voittamassa minut...kun ei ole mitään hyvää syytä elää....

Sodan alkua "tapoit" kolme henkeäni, koska en pystynyt heitä kantamaan ja ottamaan tälle loppu matkallein, jota nyt kuljen tässä yksinään.
Hyvä että veri on enää ruokain tässä loppuvaiheessa ja myös veri on myös juomani!


kommentoi ( 758 näyttöä )   |   ( 3 / 522 )
Loppua ei näy vai näkyykö?! 
30.marraskuu 2012 - Yleistä
Tanner jytisee ja mielikin siinä alkaa jo järkkyä mielettömästi. Tänäänkin on sopivasti Antti-myrsky saapunut Suomen ylle. Ei tuo myrsky yhtään helpota tätä pientä sotaa, jota me täällä käydään juuri nyt. On alkanut tuntua siltä, että tuo iso naapuri on tulossa mistä vaan läpi ja sille en pysty mitään. Lopulta tuo iso naapuri vaan jättää minut paljaaksi tähän missä nyt olenkin jo yksin.

Aamulla vartioisin tossa parvekkeella ja näin, kun muilla komppanian parvekkeilla ihmisiä tippui ja kupsahti. Joten tässä alan olemaan yksin ja ehkä joudun taistelemaan yksinään tässä maailmassa tätä ongelmaa vastaan. Ei ystäviä rinnalla näy, vaikka olet aina todennut auttavansa, vaikka mikä olisi. Heti kun on tullut iso ongelma vastaan niin ystävät ovat kaikonneet ympäriltäin.

Alkaa jo iteltäin loppumaan panokset ja ruokakin. Yritän tässä mieltäni pitää yllä enää näillä kirjoituksilla ja enkä tiedä, että lukeeko kukaan näitä minun tekstejäni. Kuitenkin näitä kirjoitan ja kirjoitan, ehkä vielä myöhemminki jos vaan olen enää hengissä henkisesti.

Lunta vain tulee ja tulee ulkona. En minua kiinnosta lähteä ulos, kun siellä on tuollainen ilma. Itsellä ei ole minkäänlaista talvista asuu, kun joudun lähtemään alustavaan evakkoon tämän vuoden keväällä.

Nyt täytyy taas mennä parvekkeelle taistelemaan....tai ainaki polttamaan röökiä, jos sitä kautta saisi sen luodin ottaan tai ainaki se osuu keuhkoihi pikkuhiljaa.
kommentoi ( 771 näyttöä )   |   ( 3 / 638 )
Kuolema tulossa jo 
30.marraskuu 2012
Taistelut jatkuivat läpi yön, vaikka välillä oli hiljaista. Meidän komppanin vääpeli kaatui ja menehtyi lopulta sydänkohtaukseen Oi Viikate, me huusimme, ku hän menehtyi. Tällä hetkellä on hiljaista meitin murjussa. Ei pauhaa radio, kun se eilen hajosi. Ulkona on sellainen ryssän ilma, jossa vaan ryssät liikkuu. Meidän kantilta se on huono juttu, kun ne siellä liikkuu ja me ollaan omassa murjussa suojassa. Toivotaan etteivät nyt palj vie meitin alueita tai tee muutakaan ulkona.
Meitin ruokavarastokaan ei kestä pitkään tällaista lumimyräkkää. Tällä sotilaalle vain annettiin lenkkarit jalkaaan. Siinä toivossa, että ettei sotaa tulisi talven aikana.


kommentoi ( 764 näyttöä )   |   ( 3 / 604 )

<< <Edellinen | 11 | 12 | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | Seuraava> >>