Nyt se totuus julki, perkele 
28.lokakuu 2018
Mitä vittua enää tässä kirjoitella tänne perkeleen blogiini, kun saan pelkkää paskamaisia kommentteja teksteistäni. Sen mitä kirjoitan on totta ja kokenut, mutta ei teidän muiden mielestä.

Olen tässä ehtinyt miettimään, että tehän vittu elättekin tätä minun elämääni ja minä olen vain todellisuudessa pelkkä haamu teidän elävässä maailmassa. Olen tullut siihen päätökseen, että tämä teksti tänne on viimeinen ja toivonkin JO teille VITUN KYLMÄÄ JA PASKAMAISTA JOULUA!

Lopuksi totean vain, että tämä kaikki kirjoittamani tekstit tänne ovat totta. Teille tiedoksi vaan, että yksi blogiteksti tänne on todellisuudessa kuvaelma oikeusjutustani. Toiseksi voisin todeta, että minua tässä on kusettu jo liian kauan ja nyt aika minun tehdä samoin teille.

On paljon helpompi palata takaisin menneisyyteen, kun ei ole enää lähelläni sielunenkeliä. Tuo sielunenkeli oli vain...YOU KNOW MY NAME, BUT I TALKING TO MYSELF ALL FUCKING NIGHT. HELP ME ANNA!

Kommentoi, jos uskallat tähän tekstiin.
kommentoi ( 8 näyttöä )   |   ( 3 / 5 )
Harmi ku kesä loppui kesken 2017 
08.elokuu 2018 - Yleistä
Täytän tänä kesänä jo 42 vuotta. Olen tässä saanut maistella tätä elämää jonkin verran, mutta enimäkseen yksinään. Ellei ota huomioon, että olen ollut tämän elämäni aikana kolme kertaa kihloissa, mutta yksikään niistä ei ole päätynyt avioon asti. Se tässä kyllä hieman harmittaa ja myös surettaakin tai oikeastaan miksi surisin tätä elämääni. Kun tässä alkaa miettimään surullisia asioitani, niin loppu pelissä minua tässä syyllistetty. Juuri sen niiden takiahan mä olen nykyään paljon enemmän surullisempi ja yksinäisempi. Todellakin yksinäisempi oon ja eikä mitenkään oloani ole helpotettu, vaan enemmän tuhottu. Ehkä onki parempi, että vaivun kokonaan unholaan. Ei minun tarvii iloita tai edes olla iloinen elämässäni.
Aattelin ny vaan kertoa tarkemmin viime kesän tapahtumista, jotka vieläki vaikuttaa elämääni. Tämänkin jutun taustalla on noin 6-7 vuoden takainen episodi, johon minä EN OLE vieläkään saanu vastauksia. Kerrotaan siitä ny lyhyesti seuraavasti. Silloin tapasin muutaman vuoden takaa ihastuttavan ystävän nimeltä Anna (nimeä ei ole muutettu) yhdessä Turun baarissa, jossa juteltiin kahdestaan kuin vanhatkin ystävät. Ajan myönten siihen pöydän äärelle tupsahteli ulkopuolisia ihmisiä. Siinä me sovittiin Annan kanssa, että mentäisi jonneki muualle istumaan ja jatkamaan juttujamme. Minä menin baarin ulkopuolelle röökil ja soittamaan taxia meille kahdelle. Kun olin ehtiny soittaa taxin, nii yksi näist ulkopuolisista tuli mulle sanomaan, että "EI ANNA LÄHDE MUKAAS!". Tuon jälkeen yritin normaalisesti kysyä Annalta syytä, mutta tämä ulkopuolinen esti ja esti. Otin sen taxin ja menin yksinään toiseen baariin istumaan. Uudesta baarista lähetin viestin Annalle. Se viesti ja se tapaaminen oli vika sitten ennen heinäkuuta 2017, ku vanhingossa tavattiin ja alettiin taas juttelemaan kodittomien rakennuksessa. Ensimmäiset päivät kylläkin meni hieman jollakin tavoin pakoillen, vaikka olin usein samaan aikaan Annan kanssa röökillä. Ennen kuin Anna tuli tuonne jossain näin lauseen ”You know my name”, joka vaihtuu nopeasti nimikirjaimiin AR. Sitten tuli se päivä, kun Anna asettui tuonne kodittomien rakennukseen asumaan. Sen verran voin kertoa ja varmaan huomaatkin, että nimikirjaimista ensimmäinen osuu ainaki suoraan Annaa ja sen voin myös sanoa, että toinenkin kirjain osuun täysin Annaan sukunimen perusteella. Koska hänen sukunimensä alkaa R-kirjaimella.
Siellä kodittomien asustotolassa tupakkapaikalla me alettiin juttelemaan kaikenlaisista asioista jokaisena päivänä ajasta riippuen. Yleensä aamut alkoi siten, että Anna kysyi minulta ”Otanko kahvia?” Anna kaatoi kahvia kuppiini ja välillä hän kantoi kahvikuppini patiolle tarjottavaksi hänelle sitten tarjosin patiolla röökin ja sit vaan taas juteltiin. Yhtenä päivänä Anna näytti kauniita kuvia ja videopätkiä siileistä ja kertoi niihin liittyviä asioita. Näin meni heinäkuun päivät ja kohta olikin alkamassa elokuu sekä minun lähtöni pois kodittomien asuntolasta. Silloin Anna ehdotti, että me voitaisiin mennä viettämään yhteistä aikaa sunnuntaina 6. elokuuta Ruissaloon ja siellä vaikka grittaisiin siilien kanssa. Valitettavasti tuo päivä oli sateinen ja muutenkin huonokelinen...HÖH! Aamulla Anna ehdotti aamukahvin merkeissä että käytäis kaupas ostamassa lättyaineksia ja jotain muuta pientä herkkua, kun lähdet pois, Käytiin kaupassa ostamassa ne tarvikkeet ja otettiin muutamia kauniita kuvia kauppamatkalla. Siinä meni se päivä sitten kauniisti. Samana iltana Anna halusi vielä, että me voitaisiin huomenna mennä leffaan.

7. elokuuta aamupäivän aikana käytiin yhdessä syömässä El Namissa ja sen jälkeen käytiin mm. Kelassa ja peräti poliisilaitoksella, kun Annan piti hoitaa yksi hänen asia siellä. Noiden jälkeen käveltiin takaisin Turun keskustaan siinä juteltiin ja päätettiin yhdessä mennä pikaisesti keilaamaan ennen leffaa. Leffa joka käytiin kattomassa oli Musta torni. Illan tai oikeastaan yön aikana mene vielä kirjoiteltiin toisillemme facessa ja voit niit tekstei...

Tämä tarina jatkuu....
kommentoi ( 57 näyttöä )   |   ( 2 / 150 )
In memoriam -  
11.toukokuu 2017
Nyt on aikani kirjoittaa totuudet minun osaltani ja puoleltani. Olen huomannut, että EI KETÄÄN kiinnosta kuulla minun tunteamuksiani näiden vuosien varrelta. Miksi nytkään niitä kirjoitaisin, koska kuitenkin kirjoittama tekstini halutaan TAHALLAAN YMMÄRTÄÄ VÄÄRIN. Joten totean näin yksinkertaisen kauniilla/kauhistuttavalla tavalla, että tämä m.s. Japyh.com uppoaa ja kapteeni sen mukanaan. Tää kaikki oli tässä nyt ja ikuisesti.
kommentoi ( 278 näyttöä )   |   ( 3 / 128 )
Tiedossa on kylmä kesä  
01.toukokuu 2017
Enpä ole pitkiin aikoihin kirjoitellu tänne yhtään mitään ja siihen on ollut yksinkertainen selitys. Tää blogi on kaiketi täysin seonnut kokonaan tai edes osittain.

Nyt kun kerran tässä olen, niin voisin jotain pientä kirjoittaa tai sitten en. Ei ole minkäänlaista intoa kirjoittaa ny mitään erikoista tänään ja ehkä ei myöskään jatkossa. Ainoastaan voin sen vain todeta, että olen täsä yrittäny miettiä, että miten tän blogin saisi taas kunnolla toimimaan. Ehkä joudun kaikki vanhat tekstit poistamaan ja tekemään kaiken uudestaan...KÖKKÖ!

Hyvää kesää ny jo, jos en kirjoittele tänne!
kommentoi ( 270 näyttöä )   |   ( 3 / 148 )
Elämä....tässä & ohi! 
10.elokuu 2016 - Yleistä
Taas on tullut aika kirjoittaa jotain elämästäni, jota en oo viel kirjoittanut. Näin aluksi totean yksinkertaisesti olen koulukiusattu yhdeksän vuotta pienuuteni takia. Kiusaajina toimivat ns. luokkakamut, oopettajat ja peräti koulujen rehtorit. Kiusaamisesta on jäänyt arpia näkyviin ja myös henkisiä arpeja. Jouduin usein puolustautumaan yksinään sanoin,  nyrkein ja peräti "teräasein". Mitäpä nää opet tekivät  niissä tilanteissa. Noh, ne "taputtivat" kiusaajien päitä, kun taas syyllistivät ja haukkuivat tekoani, kun olin puolustautunut. Kouluelämä ei tuonut mulle mitään iloa ja pelkkää surua. Toisaalta ei ole tää ns. normielämäkään tuonu iloa. Yhden suuren ilohetken sain elää 21.5.1994-26.12.1998 aikana, kun olin rakkaussuhteessa yhen Päivin kanssa. Tää rakkaussuhde tuhoutui, kun vitun Jani Isotalo nussi Päivi(ni). Tuon jälkeen kaikki suhteet on ollut vaan ohi meneviä ja arvottomia, vaikka olenkin ollut vielä kaksi kertaa kihloissa. Silloin -98 jouluna hajosi & repesi lopullisesti minun sydämeni. Tuota sydäntäni yritti paikata kaunis ja seuran hakuinen kissa nimeltä Essi. Essin kanssa vietin aikaa ja hieman reisattiin. Essi sai seurakseen lajitoverikseen Sir Möllin (Maine coon), mutta valitettavasti hänestä aika jätti jo 2003 elokuun 21. päivänä. Sir Mölli on uurnassa...jossain.8

Kerroin aikaisemmin, että reissasin Essin kaa hieman tai oikeastaan KUNNOLLA. Essi ja Sir Mölli näkivät mm. Kauhavan luontoo ja Turun asuinhuoneistoja & Turun luontoo.

Essi sai uuden lajitoverikseen Nemon 2007 tai 2008. He saivat pari pentua Sakun ja Inezin.

Saku-pojan annoin ex:lleni. Lopulta helvatun sosiaalivirasto omisi itselleen Essin, Nemon ja Inezin.

Näin lopuksi voinki kertoo, että tää elämäni on ollut pelkkää repalaista ja tuskallista elämää. Mä olen valmis siirtymään ikuisuuteen.

TE KUITENKIN TÄMÄNKIN TEKSTIN TULKITSETTE VINKUMISEKSI. MINÄ SANON VAAN "HAISTAA VITTUANNE TAI ÄMMÄNNE VITTUA!

Älkää kysykö, että miksi olen nykyään rasistisempi, vaan kysykää ennemmin itseltänne, että miksi itse olette pituusrasisteja.
kommentoi ( 498 näyttöä )   |   ( 2.9 / 249 )

| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | Seuraava> >>